Ensivasteen jälkeen epidemian hoito on monissa maissa siirtymässä aktiivisesta väestötason reagoinnista aktiiviseen ja moniulotteisempaan kriisinhallintaan sekä toteutuskelpoisen exit-strategian määrittelyyn ja toteuttamiseen.
Terveydenhuollon ammattilaisten rooli kriisinhoidossa on kiistaton ja välttämätön.
Mutta sen lisäksi näyttää yhä enemmän siltä, että data-ammattilaisista on maailmanlaajuisesti tulossa tämän maailmanlaajuisesti koskettavan kriisin ratkaisijoita.
Datan määrällä ja laadulla on aktiivisessa kriisinhallinnassa suuri merkitys. Lääketieteellistä dataa kertyy joka hetki, jokaisesta yksilöstä, tutkimuksesta ja tapahtumasta terveydenhuollon järjestelmässä ja tutkimuslaitoksissa. Taloudellista dataa kertyy jokaisesta transaktiosta pankki-- ja finanssijärjestelmässä. Tämän datan hyödyntäminen on avain koronakriisin ratkaisun laatuun ja aikatauluun.
Oon huolehdittava, että data on asiantuntijoiden ja päättäjien analysoitavissa sekä hyödynnettävissä joka hetki. Tiedon jakaminen, tietovirtojen koordinointi ja tietovarastojen rajapintaistaminen ovat nyt avainasemassa. Ja ettei aivan helpoksi menisi, on samaan muistettava yksilönsuojan riittävä säilyminen.
Nyt tarvitaan parhaita data-ammattilaisia ratkaiseviin paikkoihin. Ihmisten on oltava valmiita jakamaan omaa terveysdataansa yhteisen hyvän, ja ennen pitkää myös oman hyvinvointinsa vuoksi.