Tuoreen Luottamus ja Maine 2024 -tutkimuksen mukaan suomalaiset pörssiyhtiöt saavat yksityissijoittajilta heikoimmat arvosanat vuorovaikutuksesta. Samalla luottamus yhtiöiden johtoon heikkenee neljättä vuotta putkeen.
Miksi yksityissijoittajat kokevat, että pörssiyhtiöt eivät kuuntele, ymmärrä tai keskustele? Miksi he kokevat, että listayhtiöt eivät ole kiinnostuneita heistä?
Organisaatioiden kyvyttömyyttä dialogiin pohti Functosin partneri Taneli Hassinen jokin aika sitten erityisestä organisaatioautismista kirjoittaessaan.
Kun asiat hoituvat, raportointi on laadukasta ja tulosta syntyy, voi erityiseen sijoittajavuorovaikutukseen paneutuminen tuntua turhalta. Miksi väitän, että vuorovaikutus on niin tärkeää sijoittajaluottamuksen rakentumisessa ja vahvistumisessa? Tai miksi sen puuttuminen – tai merkittävä tyylin muuttuminen – saa varoituskellot soimaan?
Kyse on ihmisestä - millaisia me olemme.
Ihmiskunta on päässyt tähän pisteeseen, koska meillä on ylivoimainen kyky ajatella ja toimia yhdessä, kokea ja rakentaa yhteisöllisyyttä, sekä rikastaa tietoa keskustellen. Menestymme ja kehitymme, koska meillä on ylivoimainen kyky vuorovaikutukseen. Sitoudumme toisiimme voidessamme ymmärtää toisiamme ja luottaa toisiimme. Selviydymme ja kurkotamme korkeammalle, kun koemme olevamme yhdessä.
Mitä yksittäisen pörssiyhtiön tästä pitäisi miettiä?
Paljonkin. Aloitetaan vaikkapa siitä, että sijoittajasuhteissa - kuten itse sanakin sanoo - on kyse nimenomaan vuorovaikutuksesta kaikkien nyansseineen.
Ihminen ei sijoita sellaiseen, johon ei luota. Ja myy omistuksiaan, kun luottamus laskee.
Vuorovaikutus on yhteys. Yhtiöllä ja sen johdolla on oltava kyky sijoittajaviestinnän läsnäoloon, avoimuuteen ja rehellisyyteen yhtä hyvin aurinkoisella kuin sateisella säällä. Kun menee hyvin, on hyvää aikaa rakentaa dialogia yksityissijoittajien kanssa. Kun menee huonommin tai kriisi kohtaa, ei ole liian myöhäistä aloittaa. Avoimuus vahvistaa yhteisymmärrystä, ja vahvistaa selitettävyyttä, johdonmukaisuutta sekä empatiaa. Keskusteluyhteys on luottamuksen liimaa, joka toimii joka säällä.
Samalla vuorovaikutus on suhteen lämpömittari. Myös sijoittajasuhteissa osapuolten aktiivisuus ruokkii ja virittää vastavuoroisesti toista. Pitkäjänteisyys, selkeys ja johdonmukaisuus yhdistettynä empaattiseen kykyyn asettua toisen asemaan ruokkii sijoittajasuhteiden syvenemistä. Syntyy yhtiön ja sen sijoittajayhteisön yhteisiä suhteita, yhteisöjä ja kulttuureja, kuten esimerkiksi Berkshire Hathawayn yhtiökokouksiin matkustavat todistavat.
Vuorovaikutus on merkki halusta selviytyä - yhdessä. Harmittelemme aina, kun näemme yhtiöiden ajavan mainemyrskyissä karille. Toiset lukitsevat kurssin eteenpäin, vaikka ymmärtävät että aallokko voi kaataa. Toiset taas jättävät ruorin muille ja vetäytyvät hyttiinsä odottamaan myrskyn laantumista. Ruoria pitää osata kääntää joka aallokossa. Kurssin lukitseminen tai otteen vapauttaminen ovat karhunpalveluksia myös sijoittajille.
Vuorovaikutus on paras kriisinhallintakeino. Ja avoimuus sen ainoa oikea tyylilaji, ainakin kun luottamuksesta puhutaan. Sijoittajaviestinnän rajoittuminen ja niukkeneminen kriiseissä on sijoittajalle merkki siitä, yhtiö joko pelkää avoimuuden seurauksia tai päättää olla välittämättä, mitä sijoittajat ajattelevat.
Pelko tai välinpitämättömyys. Molempi huonompi.
Vuorovaikutus on palvelua. Kuvitellaan pörssiyhtiö, joka kohtelee sijoittajiaan samalla huomiolla kuin tärkeimpiä asiakkaitaan. Se vastaisi nopeasti sijoittajien kysymyksiin, olisi aktiivisesti läsnä eri kanavissa ja pyrkisi ymmärtämään sijoittajiensa tarpeita ja huolenaiheita samalla tavalla kuin se kartoittaa asiakkaidensa toiveita segmentoiden.
Yksityissijoittajat kokisivat olevansa aivan uudella tavalla arvokkaita yhtiölle. Heidän tarpeensa ja huolensa otetaan vakavasti, ja he saisivat selkeitä, läpinäkyviä vastauksia niin ylä- kuin alamäissä. Kuten laadukas asiakaspalvelu sitouttaa asiakkaat, tämä lähestymistapa sitouttaisi sijoittajat yhtiöön aivan uudella tavalla.
Arvostuksen heuristiikkaa kannattaa hyödyntää.
Viime kädessä vuorovaikutuksessa on kyse arvostuksesta. Kun pörssiyhtiö eri edustajineen käy eri kanavissa avointa dialogia yksityissijoittajien kanssa, sitä arvostetaan. Inhimillinen arvostuksen tunne puolestaan tukee automaattisesti osakkeen jatkuvaa, joka säässä kestävää todellista arvostusta. Arvostuksen heuristiikka toimii, ja sitä kannattaa hyödyntää - sekä yhtiön että sen sijoittajien hyödyksi.
Comments